Ravintola-arvostelu; Don Corleone

Siskoni täytti elokuun alussa vuosia, joten ihan ex-tempore päätimme juhlistaa sitä lounaan merkeissä. Hetken haahuiltuamme päädyimme Kamppiin ja listojen tutkailun jälkeen ruokapaikaksi valikoitui alakerran italialainen Don Corleone.

Yleensä olen nähnyt kyseisen pikkuravintolan tupaten täynnä väkeä, mutta olimme liikkeellä juuri onnekkaaseen aikaan vähän lounasajan jälkeen, jolloin syömässä oli vain muutama henkilö. Saimme kivan ja rauhallisen pöydän ja ravintolan sisustus on mukavan rauhoittava, etenkin tälleen puolityhjänä.

Alkuun saatiin korillinen vaaleaa leipää ja herkullista oliiviöljy-oliivimössöä, joka ilahdutti meitä kuolemannälkäisiä oliivinrakastajia. Siskoni lautaselle valikoitui Cannelloni al Forno, eli "uunissa paistettuja ricotta pinaatti täytteisiä cannelloneja kermaisella basilika tomaattikastikkeella" ja minulle Panzerotti Ai Porcini eli "herkkutateilla täytettyä panzerotti pastaa kermaisella tryffeliöljykastikkeella."

Annos ei ehkä ole maailman näyttävin, mutta jessus että se oli hyvää! Kastikkeella ei oltu läträtty liikaa, vaan sitä oli juuri sopivasti ja se oli erittäin maukasta. Tryffeliöljy sopi kuin nenä päähän. Täyte alkoi tuntua annoksen loppupuolella hieman hallitsevalta ja vähän jauhoiselta, mutta maku oli kyllä hyvä loppun asti. Söisin ehdottomasti uudestaankin. Lautaseltani maistellut siskokin totesi, että annoskateus iski. Hyvää hänenkin ruokansa oli, sitä maistelin myös.

Pahoittelen kuvien vähäisyyttä, oli pitkästä aikaa niin paljon juteltavaa, että unohdin ihan täysin kuvailla.